Differences

This shows you the differences between two versions of the page.

Link to this comparison view

Both sides previous revision Previous revision
Next revision
Previous revision
public:systeemi_johdanto [2020/03/08 10:15]
miceroy [Lähteet]
public:systeemi_johdanto [2020/03/09 05:52] (current)
miceroy [Varianssi kontrollin alaisuudessa]
Line 156: Line 156:
 ### Varianssi kontrollin alaisuudessa ### Varianssi kontrollin alaisuudessa
  
-Jos ajatellaan sääntöä/​sopimusta jonkinlaisena "​keskiarvona"​ tai ideaalina, niin silloin kaikki näiden sääntöjen puitteissa tapahtuva on varianssia tämän keskiarvon ympärillä. Tällaista sääntöä/​sopimusta voidaan myös sanoa eräänlaiseksi invarianssiksi,​ eli asiaksi, joka pysyy muuttumattomana vaikka muu asia sen ympärillä muuttuu.+Jos ajatellaan sääntöä/​sopimusta jonkinlaisena "​keskiarvona"​ tai ideaalina, niin silloin kaikki näiden sääntöjen puitteissa tapahtuva on varianssia tämän keskiarvon ympärillä. Tällaista sääntöä/​sopimusta voidaan myös sanoa eräänlaiseksi invarianssiksi,​ eli asiaksi, joka pysyy muuttumattomana vaikka muu asia sen ympärillä muuttuu. Tämä invarianssi sitten aiheutta sen, että systeemin osaset ovat jonkinlaisessa koheesiossa keskenään.
  
 Hyvänä esimerkkinä voitaisiin pitää esimerkiksi YK:n laatimien ihmisoikeuksien tapauksessa "​Oikeus opetukseen"​ on määritelty,​ muttei sitä miten tämä pitää käytännössä toteuttaa. Tässä esimerkissä muuttumaton asia on "​oikeus opetukseen"​ ja muuttuvana asiana on esim. maksullinen vai maksuton koulutus, joka on voitu toteuttaa erilailla eri maissa. Hyvänä esimerkkinä voitaisiin pitää esimerkiksi YK:n laatimien ihmisoikeuksien tapauksessa "​Oikeus opetukseen"​ on määritelty,​ muttei sitä miten tämä pitää käytännössä toteuttaa. Tässä esimerkissä muuttumaton asia on "​oikeus opetukseen"​ ja muuttuvana asiana on esim. maksullinen vai maksuton koulutus, joka on voitu toteuttaa erilailla eri maissa.
Line 162: Line 162:
 Organisaatioissa,​ voidaan ajatella ylemmän johdon antamat työtehtävät myös ikäänkuin tällaiseksi rajoittavaksi "​sopimukseksi"​. Työntekijän pitää tehdä sellaista tehtävää,​ jota työnjohto määrää. Työn tekemisen yksityiskohtiin monesti hyvä johto ei ota kantaa, vaan tekijälle jää "​pelivaraa"​ tehdä asiat haluamallaan tavalla. Joissakin organisaatioissa tosin pomot mikromanageeraavat työntekijöiden tekemistä, joten silloin kyseessä on tiukempi kontrolli ja  enemmän autoritäärinen johtaminen (jollaista ei enää nykypäivänä pitäisi olla). Kontrollin rooliin organisaatiossa palataan myös myöhemmin tässä kirjoituksessa. Organisaatioissa,​ voidaan ajatella ylemmän johdon antamat työtehtävät myös ikäänkuin tällaiseksi rajoittavaksi "​sopimukseksi"​. Työntekijän pitää tehdä sellaista tehtävää,​ jota työnjohto määrää. Työn tekemisen yksityiskohtiin monesti hyvä johto ei ota kantaa, vaan tekijälle jää "​pelivaraa"​ tehdä asiat haluamallaan tavalla. Joissakin organisaatioissa tosin pomot mikromanageeraavat työntekijöiden tekemistä, joten silloin kyseessä on tiukempi kontrolli ja  enemmän autoritäärinen johtaminen (jollaista ei enää nykypäivänä pitäisi olla). Kontrollin rooliin organisaatiossa palataan myös myöhemmin tässä kirjoituksessa.
  
-Monia muitakin esimerkkejä löytyy tällaisesta varianssista kontrollin alaisuudessa,​ kuten säännöt, joilla elävien olentojen DNA:n osaset voivat järjestyä. Shakkipelissä säännöt määräävät,​ kuinka eri tyyppisiä pelinappuloita voidaan siirtää laudalla. EU-direktiivien tapauksesa, komission laatima direktiivi on suunniteltu jollakin tapaa "​väljäksi",​ jolloin direktiivin soveltamisessa voidaan tehdä halutunlaisia tulkintoja (näin ainakin pitäisi olla, en tiedä toteutuuko se nyt). Ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.+Monia muitakin esimerkkejä löytyy tällaisesta varianssista kontrollin alaisuudessa,​ kuten säännöt, joilla elävien olentojen DNA:n osaset voivat järjestyä. Shakkipelissä säännöt määräävät,​ kuinka eri tyyppisiä pelinappuloita voidaan siirtää laudalla. EU-direktiivien tapauksesa, komission laatima direktiivi on suunniteltu jollakin tapaa "​väljäksi",​ jolloin direktiivin soveltamisessa voidaan tehdä halutunlaisia ​maakohtaisia ​tulkintoja (näin ainakin pitäisi olla, en tiedä toteutuuko se nyt). Ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.
  
 Varianssin rooli on erittäin tärkeä systeemin elinkelpoisuuden (viabiliteetti) kannalta muuttuvassa maailmassa. Jos varianssia ei ole ja systeemi on biasoitunut pahasti, niin silloin systeemi kuolee. Sen enemmän en tässä vaiheessa sitä perustele, vaan sitä perustellaankin enemmän seuraavissa kappaleissa,​ joissa käydään läpi harhaa ja hajontaa ja systeemin elinkelpoisuuden edellytyksiä. Elinkelpoisessa systeemissä on aina varianssia, jotta se voi reagoida sen varianssin avulla muuttuviin olosuhteisiin puhutaankin ns. Elinkelpoisistä systeemeistä (eng. Viable System Model). Varianssin rooli on erittäin tärkeä systeemin elinkelpoisuuden (viabiliteetti) kannalta muuttuvassa maailmassa. Jos varianssia ei ole ja systeemi on biasoitunut pahasti, niin silloin systeemi kuolee. Sen enemmän en tässä vaiheessa sitä perustele, vaan sitä perustellaankin enemmän seuraavissa kappaleissa,​ joissa käydään läpi harhaa ja hajontaa ja systeemin elinkelpoisuuden edellytyksiä. Elinkelpoisessa systeemissä on aina varianssia, jotta se voi reagoida sen varianssin avulla muuttuviin olosuhteisiin puhutaankin ns. Elinkelpoisistä systeemeistä (eng. Viable System Model).
Line 178: Line 178:
  
 Otetaan taas käyttötapaukseksi/​esimerkiksi organisaation johtaminen. Voidaan ajatella, että esim. yrityksen tavoitteena on tehdä jotakin markkinoille sopivaa tuotetta, eli siinä tikkataulun keskus on "oikea markkinarako"​ ja heitettävät tikat ovat tuotteita kyseiseen markkinarakoon. Jos tikka sattuu keskelle taulua, niin silloin on tuote osunut juuri oikeaan markkinarakoon ja yritys käärii siitä hyvät rahat. Ongelmana tosin on se, että markkinat muuttuvat koko ajan, eli tikkataulu liikkuu koko ajan, jolloin aiemmin heitetty napakymppi ei ole enää mahdollista toistaa täsmälleen samanlaisella heitolla. Tämän ongelman vuoksi systeemissä pitää olla varianssia, jotta se säilyisi elinkelpoisena. Otetaan taas käyttötapaukseksi/​esimerkiksi organisaation johtaminen. Voidaan ajatella, että esim. yrityksen tavoitteena on tehdä jotakin markkinoille sopivaa tuotetta, eli siinä tikkataulun keskus on "oikea markkinarako"​ ja heitettävät tikat ovat tuotteita kyseiseen markkinarakoon. Jos tikka sattuu keskelle taulua, niin silloin on tuote osunut juuri oikeaan markkinarakoon ja yritys käärii siitä hyvät rahat. Ongelmana tosin on se, että markkinat muuttuvat koko ajan, eli tikkataulu liikkuu koko ajan, jolloin aiemmin heitetty napakymppi ei ole enää mahdollista toistaa täsmälleen samanlaisella heitolla. Tämän ongelman vuoksi systeemissä pitää olla varianssia, jotta se säilyisi elinkelpoisena.
 +
 +Lisää hyödyllistä informaatiota löytyy tästä Pirjo Ståhlen [[http://​www.stahle.fi/​itseuudistumisen_dynamiikka.pdf|Itseuudistumisen dynamiikka - systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen perustana]] kirjoituksesta.
 +
  
 ### Systeemin kuoleminen ### Systeemin kuoleminen
Line 184: Line 187:
  
 Huonossa organisaatiossa taasen on suuri bias. Sen tuotteet ei oikein vastaa sitä, mitä markkinoilla vaaditaan. Tällainen organisaatio voi tosin säilyttää elinkelpoisuutensa lisäämällä varianssia (esim. R&D kautta), jolloin joku tuote "​vahingossa"​ sattuu markkinarakoon. Suuren varianssin ylläpitäminen tosin on tehotonta, ja jos sitä tehdään pitkään, niin firman kassa tuppaa kuihtumaan ja organisaatio voi kuolla. Huonossa organisaatiossa taasen on suuri bias. Sen tuotteet ei oikein vastaa sitä, mitä markkinoilla vaaditaan. Tällainen organisaatio voi tosin säilyttää elinkelpoisuutensa lisäämällä varianssia (esim. R&D kautta), jolloin joku tuote "​vahingossa"​ sattuu markkinarakoon. Suuren varianssin ylläpitäminen tosin on tehotonta, ja jos sitä tehdään pitkään, niin firman kassa tuppaa kuihtumaan ja organisaatio voi kuolla.
 +
 +Heikki Hyötyniemi osuvasti sanoo tästä systeemin näivettymisesta ja kuolemasta, joten mainitsen sen tässä: "​Adaptoitunut,​ evoluutiossa optimoitunut neokyberneettinen säätäjä imee ympäristöstään enformaation mahdollisimman tehokkaasti. Ympäristön kannalta kyse on näivettymisestä:​ variaatio on ajettu kohti nollaa eli ”todennäköisintä” tilaa. Jos variaatio eliminoituu täysin, on saavutettu ympäristön ”termodynaaminen” lämpökuolema. Tämä voidaan katsoa entropian maksimitilaksi,​ jossa vapaata enformaatiota ei enää ole lainkaan."​.
  
  
Line 221: Line 226:
   * [[http://​metayliopisto.fi/​elinkelpoisen-yhteiskunnan-periaate/​]]   * [[http://​metayliopisto.fi/​elinkelpoisen-yhteiskunnan-periaate/​]]
   * [[https://​ncase.me/​trust/​]]   * [[https://​ncase.me/​trust/​]]
-  * [[http://​neocybernetics.com/​enformaatioteoria-kirja/​E.pdf]|Enformaatioteoria - Heikki Hyötyniemi]+  ​* [[http://​www.stahle.fi/​itseuudistumisen_dynamiikka.pdf|Itseuudistumisen dynamiikka - systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen perustana - Pirjo Ståhle]] 
 +  * [[https://​www.tietojohtaminen.com/​sites/​default/​files/​tietoasiantuntija-lehti_2-3_18_stahle-virta.pdf]] 
 +  ​* [[http://​neocybernetics.com/​enformaatioteoria-kirja/​E.pdf|Enformaatioteoria - Heikki Hyötyniemi]]